Isojärvi 24-25.08.13 (osa 2)

Yö meni kuta meni mutta meni  kuitenkin. Vähän siinä koitti tuottaa hankaluuksia mut se on vain lisähaaste. Aamu olikin sitten aurinkoinen mutta todella vilpoinen, kahvit tulille siis ja maailman ihmettelyä. Mystikko kun pääsi pesäkolostaan ylös ja vähän kahvia nautittiin ja puita hakattiin seuraaville. Aikaa meni mitä meni mutta sitten tuli vihdoin aika aamupalan... Ja millanen aamupala se olikaan.

 No okei ei ehkä ihan puolukoita. Vaikka yllättäen, jopa mie niitä joitain söin (liian terveellistä)

Todellakin aamupala on päivän tärkein ateria ja sitä tietoa mukaillen aamupalana oli pekonia ja munia, sekä tietenkin KAHVIA :D

Siinä sitten ihmeteltiin ja Mystikko teki löydön, joka sijoittui aivan lähelle (aragnofobikot sulkekaa silmänne)

Tosiaan ihan vierestä löytyi tuollainen varvikko, joka oli täynnä n.20cm halkasijaltaan olevaa seittitaidetta. Omalla tavallaan oli jopa kaunista.

Ihmettelyn jälkeen palailimme takas laavulle ja katselimme ympäristöön vähän tarkemmin. Tyven järvi (ehkä ennemmin lampi) näytti myös oman taiteellisen puolensa, upeitten peilikuvien joukosta löytyi muutama helmikin, jotka tietenkin tuli kuvailtua.

 Luonto myös yrittänyt tehdän oman kodan. Ainakin ristiin kaatuneet puut saivat kotamaisen muodon.

Vielä tarvi yhdet tulet pakosta tehdä, kun luonto tarjosi tähänkin varsin hyvän syyn.

Näin tuli siis uhrattua leirin hengille feminiininen puu.

Kaikki hyvähän loppuu aikanaan ja niin myös tämä reissu. Luonto tarjosi kyllä maisemallisesti ja ilmallisesti aivan uskomattomat puitteet Mystikolle ja Kulkijalle. Kiirettäkään ei ollut ja siinä pois kulkiessa tuli mietittyä jo seuraavaa reissuakin, josta sitten enempi reissun jälkeen.

Viimeisellä pysähdyksellä, ennen autoa, saimme todeta italiaanojen olevan hyvässä asemassa (ainakin miesten). Taukopaikalle saapui 8 hehkeetä italiaano naista, joiden seurassa oli vain 2 miestä! Olisiko tarvinnut, suomalaisen kohteliaisuuden nimissä, mennä pelastamaan nämä miehet moiselta naisten paljoudelta ja kopata pari omaankin kainaloon :D

 Noh nyt kuitenkin jätämme italiaanot ja Isojärven hetkeksi rauhaan ja palaamme suunnitelemaan seuraavaa reissua.
Lopuksi vielä kuva, joka osoittaa ko. alueen suosion.

Isojärven kansallispuisto 

• Perustettu: 1982
• Pinta-ala 22 km2
• Sijainti: Kuhmoinen

Kiitos seurastanne ja palataan uusien seikkailujen tiimoilta.

Terv
Kulkija ja Mystikko
 

Isojärvi! 24-25.08.13 (Osa 1)

Ja niin taas on Kulkija ollut seikkailemassa, luonnonkauniissa maisemissa. Kohteeksi tällä kertaa valiintui Isojärven kansallispuisto Kuhmoisissa.

Vain muutamia aikoja takaperin, Kulkija otti yhteyttä ystäväänsä Mystikkoon ja alkoi vaativa suunnittelu reissua varten. Hetki jos toinenkin vierähti teknologiaa hyödyntäen ja reaaliaikaisia viestejä vaihdellen. Aikaa kului ja suunnitelma selkeytyi. Viikonlopun reissu Isojärven kansallispuistoon.

Suunnitelma kun selkeytyi, pakattiin ratsu ja lähdettiin liikkeelle. Tälläkin kerralla luotettavana ratsuna toimi peltihepo. Huomiota herättävän värisenä auto käänsi katseita myös. Tosin Kulkija ja Mystikko ei tätä huomannut, vaan keskittyi vain liikkumiseen ja maisemien ihmettelyyn. Aikaa kului ja maisema vaihtui mutta vihdoin he olivat perillä. 

Auto tyhjäksi ja vilkaisu alueen karttaan.

Ukot kun ovat liikkeellä, niin aina pitää vertailla kokoo. Tällä kertaa voiton vei Kulkija reppunsa kanssa.

Kartan tutkailua. Eksymisen riski on nimittäin suuri, kun nämä sankarit on liikkeellä (eikä aina edes kartan tutkailu auta).

Vihdoin oltiin valmiit, eli reput pykälään ja polulle. Joku oli joskus kertonut, että merkityt reitit merkataan... Mitä! Juu'u merkatut reitit merkataan. Seuraamme siis merkatun reitin merkkejä.

Maasto oli miellyttävän vaihtelevaa ja välillä joutui vähän tekemään töitäkin. Kulkija ja Mystikko ei kuitenkaan tästä lannistunut. Eteenpäin mentiin ja luontoa seurailtiin. Sitten heidän eteensä ilmestyi jotain käsittämätöntä. Nimittäin majavat pitivät majaansa seudulla. Todisteeksi, luonnon oman talttaajan aikaansaannoksista piti kuva jos toinenkin ottaa.

En sitten tiedä harrastaako majavaiset isottelua tai jotain, mutta tämä on jo aika vakuuttavaa jälkee.

Koska matkaa oli tarvottava "satoja kilometrejä" ja vain parissa päivässä, niin taukoja piti myös pitää. Kuin tilauksesta sellainen paikka löytyi.

Hattua ei ole vahingoitettu yhdessäkään kuvaussessiossa, vaan tässäkin kuvassa hän lepäilee Kulkijan polvella.

Näin siis matka jatkui, kohden suunniteltua leiripaikkaa. Välillä mentiin ylös.

ja välillä tultiin alas.

  Näin Kulkija ja Mystikko taivalsi pitkin ja poikin kansallispuiston maisemia. Mystisiä palojälkiäkin matkalla näkyi.

Jotka kyllä taisi olla vain metsäpalon jäljiltä. Mut hei! Emme voi tietää sitä varmasti. Välillä tarvi myös siirtyä maailmaan, jonka vain Mystikko tietää. Mitähän hänen päässä liikkui tuolloin? Käykää kysymässä  www.mystikko.net

Kulku siis jatkui ja jatkui ja vähän vielä jatkui, kunnes vihdoin pääsimme perille Vahterjärven laavulle ja mitä tehdään ensimmäisenä kun leiripaikalle päästään?
Pistetään tulet tietenkin ja kun tulet on niin sitten kahvia. Hahaa luulitteko jo päässeenne Kulkijan kahvi maininnasta :D Ei sitä ei tule koskaan tapahtumaan.

Nythän on käynyt niin, että tuo piristeistä mahtavin on saavuttanut uuden tason. Kulkija on itse paahtanut kahvipavut ja myllyttänyt ne. Herkku siis vain paranee ja paranee.

Matkalla tuli myös kuvailtua videoita, joten kipinkapin osoitteeseen https://www.youtube.com/user/SealedFate1981 josta löytyy myös viedoita Kulkijan toisesta harrastuksesta.

Jatkuu seuraavassa numerossa!